Luuseri salilla on se, joka ei jaksa siirtää tankoa pisteestä A pisteeseen B. Luuserin tekniikka voi joskus olla vaan niin väärin, että voi olla vaikeeta sanoo, mikä liike on kyseessä. Luuserit tunnistaa yleensä haahuilevasta kävelytyylistä ja hölmistyneestä ilmeestä. Vaatteet luuserilla on usein suhteellisen tip top, mikä vie huomiota kaikesta muusta. Ja ennen kaikkea: luuserilla ei oo lihaksia.
Luuseriuden/sen pelon piikkiin voi pistää kaikki seuraavanlaiset ilmaukset:
"Emmä osaa."
"Ai vapaita painoja? Emmää niitä."
"En mä sovi sinne bodarien keskelle."
"Hahahaah ai mä tekisin jotai tollasta?!"
"Emmä kuitenkaa jaksa mitää."
"Kyl tää juoksumatto riittää."
MUTTA NYT. Saanen muistuttaa, että jokainen on luuseri, kun kokeilee jotain ihan uutta. Jok'ikinen täyteen pumpattu kaappi on joskus ollu vaan se kapee varsi, minkä ympärille kaikki on rakentunu. Ja jos salille ilmestyy joku, jolla ei oo ehkä se ihan treenatuin kroppa, niin ei kukaan varmaan odota siltä mitään huipputuloksia. Ja turha odottaa myöskään mitään huvittuneita reaktioita. Tosiasiassa on vaan hyvä, että alottaa. Ja jatkaa.
Sitten on niitä, jotka ei tiedä mitä tekis. KYSYKÄÄ! Sehän on vaan imartelevaa, jos joku tulee kysymään neuvoa.
Oonks mä sitten luuseri? Vaikee sanoo. Mä oon aina aatellu et oon, mut tässä viime aikoina oon alkanu miettii että ehkä mun SUURIN luuseriaika ois ohi. Mut eipä se ainakaan kokonaan oo, kyl mä vieläkin hapuilen ja ihmettelen kaikkee :D
Eli siis, olkaa rohkeita, sillä kaikkihan me ollaan luusereita. Saliliikkeissä voi aina oppia lisää ja kehittyä paremmaks, minkä takia luuseritilanteita tulee väistämättä eteen itse kullekin. Ei se niin vakavaa oo.
Nonii, saarna oli tässä. Nyt tää luuseri lähtee salille (kyllä, lauantaina..)!
Hyvää viikonloppua! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti