Ice ice baby

Hrr! Kuten varmaan useimmat näkö- ja/tai kuulokykyiset ihmisyksilöt on jo huomannu, talvi on tullu. Lumi on maassa, ilma kipristelee ja supisuomalaiset perheliikkujat suuntaa jäille. Tänään voinkin ylpeenä kertoa kuuluneeni tähän iloiseen ulkoilujoukkooon, tällä kertaa luistelun parissa. Oo jee!

Luistelu ei todellakaan oo mikään mun juttu, älkää luulko. Yleensä kaikenlainen sellanen menkäätäysiiviivallejasittenvolttejatakaperintakasin-tyylinen luistelurääkki saa mulla järkyttävän ison pakovaiston jylläämään. Kuitenkin salin ikkunasta näkyvä just jäädytetty fudiskenttä täynnä ilosia ulkoilmaihmisiä sai mun pään kääntymään. Ja olihan se kivaa!! Talvifiilismittarit käänty kaakkoon hetkessä.

Jääääätävää

Noniin, pakko se on kai muutama saliaskakin tänne iskee, ettei meno menis liian jääprinsessaks. Eli siis huu, mave viime perjantaina! Lähin siis salille fiilikset nollissa (tuntu kummalta koska itsenäisyyspäivä) ja sain heti vertaiseni (eiku suuremman) vastustajan: mavessa 60 kg. Heti ekoilla toistoilla tajusin että whoah, tää ei oo ikinä ollu tällästä, nyt mentiin uudelle rankkuustasolle. Aikaisemmin kun maastavedossa on ollu ei jaksaata, on se ollu sellasta huh olipas rankkaa-fiilistä. Mut koskaan en oo tainnu aatella et huh ONPAS rankkaa. Enkä oo koskaan noussu niin hitaasti ylöspäin, normaalisti teen monet liikkeet aika sukkelaan mut nyt yks veto tuntu ikuisuudelta. Hitaasti mutta varmasti saavutin kuitenkin määränpääni ja siirryn ens kerralla uusiin painoihin, 62,5 kg.

Tän lisäks kyykky sai kans tänään lisäjytyy. 62 ja puol kiloo vastassa siinäkin, jeah mään.

Hyvää talvea ihmiset(koska sehän alko tänään)! :D