maanantai 3. helmikuuta 2014

Jalkajalka

Aah vapaus. Koeviikko on viittä vaille valmis ja minuuttiaikataulut historiaa. Viikonlopun ajan oon vaan ottanu lungisti (yäk mikä sanonta) ja tyhjentäny aivoja sen valtavasta tietotaakasta. Nyt pään hieman selkeydyttyä otin itteeni niskasta kiinni ja tervehdin blogiani vanhana kuomana. Hehei!

Salilla oon ravannu ahkerasti niin kun pitääkin. Uus ohjelma on jo vähän rutinoitunu, ainakaa ei koko ajan tarvii tarkistaa että mitäs sitten. Sen verran kuitenkin amatöörelöin että tuppaan unohtamaan millä painoilla tehtiin mitäkin... Juu-u.

Mutta koska tajusin että te lukijat ootte varsin ulalla siitä miten nää liikkeet mulla menee jne., kokoan nyt nätin jalkapäivän selityksen:


Jalkatreenin alottaa kyykky. Siinä mä oon edenny viime aikoina aiika passelisti, 65 kilolla meni ykkösellä kaikki toistot ja tällä hetkellä teen 67,5 kg. Hui apua, vajaa 70!

Kyykkyä seuraa jalkaprässi. Prässin tekniikka on onneks aika mutkaton, kunhan vaan muistan olla suoristamatta niitä polvia... Niin ja sanottiinhan mulle tänään jotain heiluvista polvistakin.. Noh, pikkujuttuja. Prässissä alotin painoilla kelkka+20 kg ja tänään tein kelkka+60 kg.

Tän jälkee oon yleensä jo sen verran tuupertunu, että ajatukset pitää keskittää kävelyyn ettei jalat lähtis alta. Hatarasti kuitenkin siirryn treenin seuraavaan etappiin, suorin jaloin maastavetoon. Sen tekniikka on mulla vielä hakusessa, joten oon nyt yrittäny parantaa sitä. Painotki on ollu vähän mitä sattuu... Tänään tein 45 kilolla.

Sjmv:n jälkeen koittaa reiden ojennus. Se on nopee liike, joka ei oo kyllä ihan ykkösenä salin tärkeyslistalla. Joka tapauksessa se antaa valmiiks väsyneisiin reisiin sellasen pienen loppunäpäyksen :D näp

Lisätehoa treeniin tuo reidet roikkuen. Olin puoliks huvittunu ja hölmistyny ku luin ton nimen mun saliohjelmasta. K.o. liike on yhtä outo kun sen nimikin. Ääliön näköstä heilumista tangolla. Se ei ees näytä rankalta, vaan enemmänkin joltain tarhaikästen kiipeilytelineleikeiltä.

 
Reidet roikkuuuu
Mut tyhmien liikkeiden aika ei ole ohi, vaan seuraavaks vuorossa on lantiontyöntö. Viimestään sillä on pakko saada muiden salilaisten rispekti: majottaudun salin jonnekki randomeimpaan kohtaan, pujottaudun tangon alle ja alan työntelee. Pakaroiden kannalta liike on kuitenki loistava! Painot tässä vaihtelee ihan laidasta laitaan (12-oisko 37 kg?), mut silti aina on ainakin suunnilleen sama tuntuma. Mitää?

Tän jälkee teen vähän vatsoja. Niissä liikkeet on nyt millon mitäkin...


Nonii, sellanen lista! Toivottavasti ees jossakin selityksessä oli joku järjen hiven.


Hyvää viikon alkua! :)

PS. Olin perjantaina ekaa kertaa yksin (siis ypöyksin) salilla. Kuumotti, kun ensiapujoukot puuttu. Ja tauoillakin oli aika tyhjää ilman ihmisiä, huoh. Ei ristin sielua.

 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti