Olo oli kuin uitetulla colliella tai Hiroshimalla pommin jälkeen. Koska en ollu vielä iiihan täydessä terässä, halusin tehä kaiken pienemmillä painoilla. Ongelma vaan, että en jaksanu niilläkään. Kyykyssä lähti 5 kg, samoin suorin jaloin mavessa ja jalkaprässissä tein suosiolla 20 kg kevyemmällä (okei sen kyllä jaksoin..). Muutenkin kaikki oli yhtä puuskutusta, sisäistä parkua ja tukaluutta. Ja tietenkin järkyttävää kuumuutta.
Tän koettelemuksen jälkeen oon taukoamatta spekuloinu syitä tähän epämenestykseen:
a) järkyttävä tauko, eiköhän siinä ajassa ehi vahinkoja tapahtua
b) kipeenä söin huonosti, enkä vaan huonosti, vaan myös järisyttävän vähän
c) kuumuus, se vaan vie mehut
d) jospa en ollukaan ihan täysillä terve vielä..
e) muuta, mitä?
No joka tapauksessa asia on pihvi, näytän samalta miltä näytin kuukausia sitten. Oih voih, elämä on rankkaa. Huomenna ois sitten ylävartalon vuoro, tsekataan sen alueen tuhot.
 |
| Selkälihakset atm |
Hyviä viimeisiä uurastuspäiviä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti