Jummi jammi

Nonnii, kipeydestä selvittiin ja sairauden aiheuttamista salivaurioista ei muodostunu katastrofia (okei, mavessa kyllä joutu vähentämään painoja mut olkoon). Salielämä ei kuitenkaan tällä hetkellä oo ihan hienoimmassa kukoistuksessaan. Tai no, ei se nyt huonosti mee. Oon vaan tainnu siirtyä vaiheeseen, jossa tulosten eteen pitää oikeesti taistella, eikä saavutuksia satele yhtä ahkeraan tahtiin kuin räntää tänään.

Eli siis, käytännössä mitään ei tapahdu. Saleilen ahkerasti, teen kaiken niin hyvin ku osaan enkä skippaa iltarahkaa. Ennen lähes joka kerralla meni paremmin ku edellisellä, nykyään vaan jumputan samoja toistomääriä. Tiiän, on normaalia, että lihakset turtuu eikä painojen lisääminen oo arkipäivää niinku ennen. Mut silti: ärr murr, tahdon lisää!! :D

Tässä joitakin mun vakkaripainoja, jotka ei muutu ikinä:

Penkki: 32,5 kg
Vinopenkki: 27,5 kg
Kulmasoutu 42,5 kg
Mave: 75 kg (paitsi mavessa tulee tuloksia, pus pus sille)
Ylätalja: Riippuu otteesta, mutta 40/45 kg
Pystäri: 10 kg (hyi häpeä, jummaamisen kuningas)
Facepull: 30 kg
Haba+skullcrusher: 15,5 kg
Kyykky: Ööh joo, tätäpä en tiiä. Nyt oon tehny 62,5 kg, mut joudun todennäkösesti tiputtamaan, jos haluun tekniikan tip top
Prässi: 110 kg (tai no, kelkka painaa LUULTAVASTI 30 kg, joten tää on vähän suurpiirteinen)
Mave suorin jaloin: 47,5 kg

Painojen lisäykset huutaa poissaolollaan, surullista. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä, uusia ärsykkeitä ja lisää kärsivällisyyttä. Kyllä tää tästä.

Vielä elämä hymyilee...

Hyh, tulipas negatiivinen postaus. Nyt kaivataan motivaatiota, eikä vaan yhden, vaan lukuisten kuvien muodossa.

 

 

 

Hyvää viikonloppua! :)